Ostin tänään suklaavanukkaan.

Se painaa 200 grammaa ja se maksoi alle euron. Se on valmistettu Saksassa. Maidon, kerman, glukoosi-fruktoosisiirapin, heravalmisteen, sokerin, muunnetun maissitärkkelyksen sekä aromin lisäksi se sisältää liivatetta sekä kolmea eri lisäainetta. Ai niin, ja kaakaojauhetta 1,9 prosenttia.

Äsken söin sen, ja voi kuinka hyvää se oli, mutta voi mikä morkkis siitä tulikaan!

Olen vannoutunut luomu-maitotuotteiden ostaja, mutta valitettavasti vanukkaita ei (ainakaan vielä) löydy luomuna ainakaan minun lähikaupasta. Joskus siis on sorruttava normitavalla tuotetun maidon tukemiseen. En tiedä, minkälaiset elinolot lypsylehmillä on Saksassa (olettaen, että se on myös maidon alkuperämaa), mutta tuskin ne ainakaan Suomen suurnavettoja pienemmissä tai mukavemmissa halleissa elelevät.

Kolmesta vanukkaan sisältämästä lisäaineesta yksi saattaa olla eläinperäinen (yhden taas on ainakin Wikipedian mukaan todettu aiheuttavan suolistovaivoja, jahas). Puhumattakaan sitten liivatteesta, joka varmasti on eläinperäinen. Totta puhuakseni en ostopäätöstä tehdessäni huomannut vanukkaan sisältävän liivatetta, muuten se olisi kyllä jäänyt hyllyyn. Sitä, mistä eläimestä peräisin kyseinen liivate nyt sattui olemaan, ei tuoteselosteessa mainita. Useimmin se kai siasta on?

Niin, ja sitten se kaakao. Siitähän on puhuttu jo pitkään, kuinka ainoastaan Reilun kaupan suklaata ostamalla pystyy takaamaan, että tuotteen alkuperä on oikeasti eettisesti hyväksyttävissä, eikä esimerkiksi lapsityövoimaa ole käytetty kaakaon alkutuotannossa.

Laskettaisiinko sitten, paljonko hiilidioksidipäästöjä syntyi tämän yhden saatanan vanukaspurkin rahtaamisessa Saksan Oberschöneggistä Hämeeseen? Jee!

Oikein maukas tuonti-sika-riistolehmä-lapsityövoima-ripulivanukas oli siis, nami!